”Sotilashallinto ei missään tapauksessa kasvata vihollisista opettajia” : Neuvosto-opettajien suomalaistamistyö Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan opettajaleirillä 1941-1944

Tutkimus käsittelee jatkosodan aikaista neuvosto-opettajien uudelleenkoulutus- ja suomalaistamistyötä opettajaleirillä. Jatkosodassa Suomi päätyi miehittämään laajoja alueita Itä-Karjalasta ja uskottiin, että Itä-Karjala tullaan liittämään osaksi Suomea sodan päättyessä. Tämän vuoksi Itä-Karjalaan haluttiin perustaa suomalaisia kansakouluja kasvattamaan tulevia Suur-Suomen kansalaisia. Tähän työhön tarvittiin suomalaisia kansakoulunopettajia. Neuvosto-opettajat olivat Itä-Karjalan alueella asuvia opettajia, jotka olivat saaneet ensimmäisen opettajankoulutuksensa Neuvostoliitossa ennen jatkosodan alkua. Jotta heistä voitaisiin tehdä suomalaisia kansakoulunopettajia Itä-Karjalaan, oli hyvin tärkeää, että kaikki venäläisyydelle ominaiseksi tulkittu ajattelu ja käytös kitkettäisiin heistä pois. Tähän ratkaisuna sotilashallintoesikunta perusti opettajaleirin. Opettajaleiri oli vuosina 1941–1944 toiminut Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan alainen koulutusleiri, jossa tarkoituksena oli uudelleenkouluttaa itäkarjalaiset opettajat suomalaisiksi kansakoulun opettajiksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten neuvosto-opettajien suomalaistamistyötä opettajaleirillä toteutettiin ja miksi se nähtiin elintärkeänä. Lähdeaineistona käytän opettajaleiristä koottua asiakirjakokoelmaa, jota säilytetään Kansalliskirjastossa. Tarkastelen aineiston avulla erityisesti suomalaisuuden ja venäläisyyden välille asetettua kahtiajakoa, joka on aineistossa esitetty sen ajan suomalaisesta näkökulmasta. Itäkarjalaiset neuvosto-opettajat tuli uudelleenkouluttaa, koska heidän aiempi koulutuksensa ja tietotaito eivät sopineet suomalaisen kansakouluopettajan malliin. Leirille valikoitujen opettajien tuli sotilashallintoesikunnan näkemyksen mukaan kuulua myös ns. heimokansoihin. Leirille saapuessaan suurin osa leiriläisistä katsottiin olevan epäkelpoja opettajia asenteidensa ja ominaisuuksiensa puolesta. Epäsopivat luonteenpiirteet tai negatiivinen käytös pääasiallisesti perusteltiin johtuvan venäläisyyden aiheuttamasta haitallisesta vaikutuksesta. Leirin suomalaistamistyö ei ollutkaan aina helppoa, sillä leiriläiset olivat eläneet elämänsä Neuvostoliitossa ja saaneet kommunistisen kasvatuksen. Osa leiriläisistä jouduttiin poistamaan leiriltä epäsopivuutensa vuoksi. Leirin työn uskottiin kuitenkin tuottavan tulosta, sillä taustalla vaikutti vahva ajatus heimosukulaisuudesta. Leiriläisissä uskottiin elävän aito suomalaisuus, joka oli vain nostettava takaisin esille opettajaleirin toiminnan myötä